Etusivu » Korkolaki

Mikä on viivästyskorkolaki

Korkolaissa määrätään velalle maksettavan koron määrästä. Korkolaissa määritellään ohjeet mahdolliselle korolle ennen velan maksun eräpäivää sekä ohjeet viivästyskoron muodostamiseen maksun viivästyessä sovitusta eräpäivästä.

Viivästyskoron muodostuminen

Velalle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttia vahvistettua viitekorkoa korkeampi.  Mikäli myöhässä oleva maksu on kuitenkin kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (30/2013) 1 §:n mukainen maksu, on velallisen maksettava viivästyskorkoa, joka on 8 prosenttia vahvistettua viitekorkoa korkeampi.

Velkojalla on korkolain mukaisesti oikeus lain mukaiseen viivästyskorkoon, mikäli velallinen ei ole maksanut avointa velkaa määriteltyyn eräpäivään mennessä. Viivästyskorkoa alkaa kertyä eräpäivän jälkeisenä päivänä ja sitä kertyy aina siihen asti, kunnes avoin velka on maksettu.

Mikäli velalle ei ole määrätty eräpäivää, on velkojalla oikeus viivästyskorkoon 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä tai siitä, kun velkoja lähetti velalliselle laskun velan osalta.

Viitekorko

Viitekorolla tarkoitetaan korkolaissa Euroopan keskuspankin puolivuosittain vahvistamaa viitekorkoa, joka ilmoitetaan lain määräysten mukaisesti Suomen Pankin toimesta. Viitekorko vahvistetaan aina seuraavaksi puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Lue lisää: Suomen Pankin ilmoittama lain mukaisen viitekoron ja viivästyskoron määrä

Lue myös

Viivästyskorkolaskuri

Miten voin laskea viivästyskoron määrän?

Miten vaadin viivästyskorkoa maksettavaksi?